Le Beaujolais nouveau est arrivé!

Yläasteella ranskan opettajan kanssa vietettiin aina marraskuun kolmantena torstaina Beajoulais Nouveau päivää - ilman itse juomaa, tottakai. Opettaja piti kuitenkin uuden sadon viiniä niin tärkeänä osana ranskalaista kulttuurikasvatusta, että Gamay-rypäleet, helikopterilennätykset ja keskiyön kilistelyt jäivät pysyvästi päähäni .

Tänä vuonna ostin ensimmäistä kertaa Beajoulaista itse. Kaiken ryppyotsaisen viiniasiantuntijuuden keskellä on jotenkin riemukasta, että ympäri maailmaa hullaannutaan juuri tähän viiden päivän vanhaan tuoretapaukseen.

Limetti-mozzarellasalaatti kesältä 2008

Blogaamatta jäänyt kesäsalaatti, olkaa hyvä! Varsinkin limettimehussa ja hunajassa marinoitu mozzarella maistui erinomaiselta ja toiminee muissakin salaateissa hyvin.

Mozzarella-vihannessalaatti

1 limetti (kuoriraaste + mehu)
1/2 dl oliiviöljyä
1 rkl hunajaa
1/2 tl solaa
1/2 tl mustapippuria
2 pkt (a 125 g) mozzarellapalloja

Vadille
3 kevätsipulia
1 rs (200 g) tuoreita herkkusieniä
5-6 aurinkokuivattua tomaattia
ripaus suolaa ja mustapippura
1 dl cashewpähkinöitä
1 ruukku jääsalaattia
1ruukku rucolaa
1 ruukku herneenversoja
1 rkl aurinkokuivattujen tomaattien öljyä

Koristeluun
basilikanlehtiä
parmesanlastuja

1. Pese limetti huolellisesti, raasta sen kuori ja purista mehu kulhoon.
2. Lisää limettimehun joukoon oliiviöljy, hunaja, suola ja mustapippuri. Sekoita. Lisää mozzarellapallot marinoitumaan vähintään pariksi tunniksi.
3. Hienonna kevätsipulit ja viipaloi sienet. Suikaloi aurinkokuivatut tomaatit.
4. Kuumenna öljy pannulla. Paista sieniä muutama minuutti, kunnes niistä irronnut neste on haihtunut. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Siirrä sienet hetkeksi lautaselle jäähtymään. Paahda pähkinät.
5. Levitä salaatin lehdet vadille. Lisää rucola, herneenversot ja sipuli. Asettele salaatin päälle sienet, marinoidut mozzarellapallot, aurinkokuivatut tomaatit ja paahdetut pähkinät.
6. Koristele basilikanlehdillä ja parmesanlastuilla. Pirskottele mozzarellapallojen marinointikastiketta salaatin päälle juuri ennen tarjoilua.

Puolikaaria ja pylväitä

Viime kesänä ihailimme itärannikon amerikkalaisten vauraita koteja. Kuvasimme satoja verantoja, ikkunaluukkuja ja pihaistutuksia. Äiti ihaili amerikkalaispariskuntien päättäväisyyttä ottaa tilansa ja asua isosti, vaikka vain kaksin. Isän mielestä talot olivat hieman hutiloiden tehtyjä, mutta kellotornit ja lisäsiivet inspiroivat varmasti Vaahteramäen jatkuvia rakennusprojekteja.

Nyt syksyllä siivosin lomakuvia ja yhtäkkiä vauraasta oli tullut aika haurasta. Monessa talossa tosiaan maali hilseili. Kaikkien lukaalien lainalyhennyksiä ei varmaankaan ole vielä maksettu. Puolikaariparvekkeet, aarin pihanurmikot ja pylväskoristeet tuntuvat kuuluvan jo toiseen aikaan.

Popcorn-koneesta pamahti perheriita

Mieheni osti uuden digisovittimen. Kassalla hän kuuli, että "kansalaisboksin" ostaja saisi kaupanpäälliseksi popcorn-koneen.

Mieheni ei ehkä osannut odottaa, että yllätyslahja saisi minut raivon partaalle. Minusta popcorn-kone on käsittämätön, turha vempain, jota ei pitäisi ottaa edes ilmaiseksi kaappeja täyttämään. Olen elämässäni paistanut popcornia alle kymmenen kertaa, ja nyt kun lapset muuttavat pois en varmasti ikinä tarvitse popcorn-konetta.

Minua ärsytti myös se, miten kauppias määritteli perheeni yhden oston perusteella. Periaatteena oli varmaan, että asiakkaat, jotka päätyvät kansalaisboksiin (eivätkä etsi laadukkaampia vaihtoehtoja?) pitävät myös popcornista.

Mainos kehuu, että kansalaisboksin käyttö on helppoa ja mutkatonta. Toivottavasti kauppias on edes tässä kohdin osannut arvioida oikein perheemme tarpeet.