Kengät kohti Cape Codia
Ostin viime kesän alennusmyynnistä vaaleanpunaiset purjehduskengät. Kutsuin niitä Cape Cod -kengiksi, sillä pastellinsävyinen mokka vaikutti aika aralta materiaalilta suomalaiseen mökkimaastoon.
Purjevenettä minulla ei ole, enkä ole koskaan edes haaveillut purjeveneen hankkimisesta. Amerikan-matka on sen sijaan ollut silloin tällöin ajatuksissani, sillä vietin aikoinaan vaihto-oppilasvuoden Chicagon lähettyvillä.
Kenkien hankkiminen kannatti, sillä koko perheemme on nyt lähdössä Bostoniin. Juhannusta vietämme jo Cape Codin hiekkarannoilla.
Olen ylipäätään huomannut, että unelmille kannattaa antaa nimi. Olen itse haaveillut sinisilmäisestä miehestä, vaaleatukkaisista lapsista, keltaisesta talosta ja tilavasta työlaukusta. Vaaleanpunaiset Cape Cod -kengät ovat viimeisin todiste siitä, että konkretia auttaa unelmien toteutumisessa.
2 kommenttia:
Toissa keväänä ostin kuusi vaaleansinistä pellavalautasliina, joita käytän vähän samalla mentaliteetilla. Yhdeksänkymmentäluvun lapsena leikkaa-liimaa elämän aarrekartat aiheuttavat minussa vielä puistatuksia, mutta vaaleanpunaiset kengät unelmien konkretisoijina ovatkin ihan eri juttu!
Olen samaa mieltä. Tavalla tai metodilla ei liene väliä, jos unelma konkretisoituu ja tulee lähemmäksi.
Mukavaa matkaa!
Lähetä kommentti