"Posted on Friday 12. April 2007 8:41
Kevät on saapunut. Vietämme viikonloppua täällä rannikolla. Rakas Villa Hampton! Ikkunasta tulvii kuulas valo, mutta henkäys mereltä on vielä viileä. Aamun kiireetön maitokahvi enteilee ihanaa lomaa. On aika herättää Christian."
Minun piti soittaa siskolle ja varmistaa, ettei edellinen teksti ollut liian lälly. Elän välillä ihan omassa maailmassani, jossa merkityksellistä ja helppoa ovat pastellivärit, sointuvat ajatukset ja pikkusievä puuhastelu. Tein aarrekarttoja ja kollaaseja jo ala-asteikäisenä. Stockmannin joulukuvasto on loppuvuoteni kohokohta. Minulla on kuusi vaaleansinistä pellavalautasliina, mutta ei yhtäkään ruokalautasta.
"Posted on Sunday 15. April 2007 14:36
Rantaan on huuhtoutunut kirkkaan valkoisia simpukoita. Lapset keräävät niitä lasipurkkeihin. Meillä on aikaa. Tuuli tarttuu Marien hiuksiin ja hameenhelmaan. Hiekan eri sävyt hehkuvat iltapäivän hetkessä."
Vaahteramäen naiset ei kuitenkaan saisi olla pelkkä unelma pullasta. Kun suunnittelimme yhteisen blogin aloittamista, kirjoitimme paperille avainsanoja: lähestyttävä, terävä, kiinnostava, itsetietoinen. Vaahteramäen naisissa pitäisi olla Loviisan suoraselkäisyyttä ja Evitan ahnasta elämänhurmiota. On ollut yllättävän vaikeaa löytää tasapainoista sekoitusta särmää ja samettia. Sitä muuttuu makeilevammaksi kuin onkaan.
"Posted on Saturday 13. April 2007 13:10
Syvänsiniset aallot kimmeltävät auringossa. Olemme kattaneet lounaan yhdessä terassille. Ohut neuletakki riittää jo lämpimiksi. Ilmassa on naurua ja onnenpisaroita. Vihdoinkin koko perhe on koolla."
Sisko toteaa onnenpisaroita sadelleen hänen luonaan jo viimeiset 48 tuntia. Naurattaa. Ei meidän blogissa onneksi ihan kuitenkaan!
Postauslainaukset ovat Stockmannin katalogista Story of My Life. Kuvassa sivu vanhasta leikekirjastani.
4 kommenttia:
Katselin aamulla samaa Stockmannin katalogia. Kuvat olivat kutsuvia, ja muutamat mokkasiinit näyttivät tosi mukavilta. Mutta sitten satuin lukemaan teksitä, ja ostovireeni hävisi heti. Henkinen kermakakku ei enää maistunutkaan, vaan siitä tuli tympeän täysi olo.
Elän välillä ihan omassa maailmassani, jossa merkityksellistä ja helppoa ovat pastellivärit, sointuvat ajatukset ja pikkusievä puuhastelu.
Tuo oli raikkaasti sanottu! Lainaukset taas eivät! Miten jollekulle järjissään tulee mieleen ladata mokoma kliseekokoelma kuvastoon!
Pidän tavasta, jolla kuljetat läpi tarinan. Kun ensin ei tiedä, mitä pitäisi uskoa, ja pikkuhiljaa annat lukijalle luvan oivaltaa.
PS Heta on upee!
Vei hetken aikaa käsittää, mistä on kysymys :) Tuota katalogia en ole nähnytkään, vaikka yleensä kuvastojen lukeminen tuottaa suurta hupia.
Äiti,
Oma immuniteettini kermakakuille on kohtuullisen korkea, mutta nyt on jollain AD:llä lähtenyt verensokeri lentoon..
Sun Äitis,
Heta on upee, mut Akusti ihana! Meidän on tarkoitus blogatakin Niskavuoren naisista tässä lähiaikoina.
Nuttula,
Katalogi taisi tulla keskiviikko Hesarin välissä, mutta sitä jaetaan myös Stockkan telineissä. Hupia tuotti onneksi tämäkin kuvasto : )
Lähetä kommentti