Henkilökohtainen kaukosuhde

Oscarit instituutiona eivät ole minua perinteisesti kiinnostaneet. Tänä vuonna kuitenkin hymyilytti: Al Goren promotoima An Inconvenient truth sai parhaan dokumenttielokuvan pystin.

Al Goreen minulla on hyvin henkilökohtainen kaukosuhde: 14-vuotiaana Gore oli minulle idolina se, mitä muille tytöille vaikkapa Ville Valo. Keräsin hänestä leikekirjoittain materiaalia ja päällystin seinäni vaali-julisteilla. Ylläpidin jopa hetken aikaa Suomen ainoaksi jäänyttä Al Gore sivustoa.


Viime syksynä olin kuuntelemassa paljon kehuttua "Earth in balance" luentosarjaa, jonka pohjalta An Inconevient truth- elokuva on tehty. Oli haikeaa ja jännittävää nähdä teini-iän idoli livenä. Gore olisi voinut olla pettymys, mutta edelleen - 40 vuoden ikäeron ja Atlantin lisäksi - välillämme oli jotakin. Al Gore oli lihavampi ja vanhempi kuin muistin, mutta nenä oli edelleen suora ja olemus raamikas. Myös esiintyminen oli edistynyt vuosien takaisesta (tämän huomasivat myös muut). Al Gore's confession speech.mp3 tiedoston varmaankin satoja kertoja kuunnelleena tiedän mistä puhun!

Vuoden 2000 vaalien jälkeen kirjoitin Gorelle kirjeen, jonka loppulause oli " I hope this election will somehow turn out to be a victory in your life". Seitsemän vuoden jälkeen voikin sanoa, että usko ei ollut turhaa: Al Gorella näyttää olevan nostetta!