Mitä Kennedylle kuuluu nyt?

Kennedyt ovat varmaankin kuuluisimpia Cape Codin kesäasukkaita. Kennedy Compound, Hyannisport, sijaitsee Hyanniksen pikkukaupungissa. Hyanniksen päänähtävyys on John F. Kennedyn Cape Codin vuosista kertova museo.

Ensimmäisissä ennen sotaa otetuissa kuvissa seisoo ruskeita, vahvahiuksisia ja valkohampaisia Kennedyjä uimapuvuissa ja urheluvaatteissa. Hyannisportissa purjehditaan, golfataan ja pelataan pallopelejä. Myöhemmissä värikuvissa vietetään lasten syntymäpäiväjuhlia. Caroline Kennedy ratsastaa Macaroni-ponilla, jonka Lyndon B. Johnson lahjoitti. Jacqueline Kennedy hymyilee kuvissa hieman poissaolevana.

Olimme varautuneet ostamaan museosta Kennedy matkamuistoja, mutta emme löytäneet mitään uutta: Jacqueline paperinukke ja tyylikirja meillä on ollut vuosia.

Katselessamme Kennedyjen sukupuuta ja totesimme, että John olisi noin yhdeksänkymmentä ja Jacqueline täyttäisi tänä kesänä kahdeksankymmentä. Eniten yllätyin kuitenkin John Jr:n iästä, sillä muistan hyvin, miten katselin lapsena Kennedyn hautajaissaattuetta, jossa John-John teki kunniaa isälleen. Säälin pientä lasta, jonka isä oli kuollut. Vasta nyt ymmärsin, että olen vain kaksi vuotta vanhempi kuin John Jr.

Täkäläiset lehdet kertovat, että Caroline Kennedy osallistuu aktiivisesti Barack Obaman presidentinvaalikampanjaan. Tähän asti Caroline on elänyt hyvin yksityistä elämää ("very private Park Avenue lifestyle"). Nyt spekuloidaan sillä, lähteekö uuden sukupolven Kennedy vakavissaan mukaan politiikkaan.

The end of Tasha Tudor's fairy tale

Lastenkirjailija Tasha Tudor on minulle yksi Uuden Englannin kiehtovista hamoista. Hänen kuvittamissaan kirjoissa on vanhan ajan lumoa. Lisäksi Tasha on luonut itsestään instituution erikoisella elämäntyylillään (Vermontin maatilalla kaikki hoituu 1800-luvun mallin).

Tasha Tudor oli omanlaisensa Martha Stewart. Ostin nimittäin New York Timesin ja huomasin siinä sattumalta Tasha Tudorin muistokirjoituksen. Tasha kuoli hiljattain 92-vuotiaana.

Muistokirjoituksen kirjoittaneelle toimittajalle Tasha oli todennut, että aikoo siirtyä kuolemansa jälkeen suoraan takaisin 1830-luvulle ja ryhtyä merikapteenin vaimoksi. But that is another story!

America runs on Dunkin' Donuts

Jokaisesta kaupungista löytyy ainakin yksi Dunkin Donuts. Arviomme perusteella myyntipisteitä on kahden kilometrin välein. Meidän perhe on erikoistunut Dunkinin bageleihin. Parhaita ovat paahdetut rusina-kanelibagelit, joiden täytteenä on tuorejuusto.

Bageleita on tarjolla myös hotellien aamiaisilla. Myös perinteiset vohvelit kuuluvat amerikkalaiseen aamiaiseen. Nuorimmainen on paistanut itse muutaman kerran muhkean amerikkalaisvohvelin. Naapuripöydästä opimme, että vohvelin päälle kuuluu laittaa voita ja vaahterasiirappia.

Omituisin aamiaistuote on kuitenkin räikeänkirjavat sokerimurot, jotka sulavat suuhun maistumatta miltään. Myös viinirypäle-esanssista valmistettu hyytelö tuntuu oudolta suomalaiseen makuun.

Miten amerikkalaiset päätyvät tällaisiin aamiaisiin, kun supermarketeissa on kuitenkin kokonaiset Farm food -osastot ja lähes jokaisessa tuotteessa on jonkinlainen original, authentic tai organic -leima?

The Spirit of America

Minut on Suomessa kasvatettu siihen, että vieraille ei puhuta, turhaa ei osteta ja ruokaa ei jätetä. Tuntuu siltä, että Amerikassa ei näillä opeilla pitkälle pääse.

Amerikkalaiset jutustelevat mielellään ja kyselevät kaikenlaista. En vieläkään osaa reagoida luontevasti kun myyjä tervehtii kysymällä "How are you guys doing?", tai kun tarjoilija toivottaa ihanaa iltaa, lähtiessämme kymmenen aikaan hotelliin nukkumaan. Ihmiset ovat kuitenkin avuliaita, jopa New Yorkissa saimme pyytämättä apua.

Kaikki tuntuu perustuvan täällä ostamiseen ja kuluttamiseen. Amerikkalaiset ovat saaneet erityisen setelin, jolla pitäisi ostaa kulutustavaroita, ettei talous romahda. Olemme kuunnelleet automatkoilla vilkasta radiokeskustelua siitä, miten economic stimulation package pitäisi käyttää. Suositeltavinta on ostaa taulutelevisio, tietokone tai muuta kulutuselektroniikka. Sen sijaan rahaa ei pitäisi käyttää bensaan.

Olin odottanut, että yksi autenttisimmista kokemuksistani olisi amerikkalaisten lihavuus, mutta toistaiseksi itärannikon ihmiset eivät ole oleellisesti lihavampia kuin suomalaiset. Liikalihavuuteen kyllä löytyisi helppo selitys, sillä ruoka-annokset ovat valtavia. Olen saanut kertaalleen lautasen tyhjäksi ja kerran jaksanut maistaa jälkiruokaa.

Go Celtics!

Boston Celtics järjesti ensimmäiseksi vierailupäiväksemme juhlaparaatiin. NBA mestaruuden tiistaiyönä voittanutta joukkuetta kuljetettiin kaupungin läpi DUCKeilla, toisen maailmansodan aikaisista maihinnousualuksista kunnostetuilla kiertoajeluautoilla .

Tunnelma Boston Common -puiston ympärillä oli iloinen, mutta järjestäytynyt - tuhannet Pierce ja Garnett -paitaiset juhlijat kerääntyivät kadunvarsiin, ympäri rakennuksia oli ripustettu onnittelulakanoita ja We beat LA sekä Sweet Seventeen julisteita jaettiin ohikulkijoille.

Boarding at Helsinki-Vantaa, 14:10

Matkasuunnitelma ei ole vielä juurikaan täsmentynyt Wordle-kaaviota pidemmälle. Ensimmäinen etappi on kuitenkin selvillä: Loganin lentokentältä menemme metrolla Prudentialin ostoskeskukseen. Bostonissa on luvassa juhlat, sillä Celtics on voittanut viime yönä NBA-finaalin.

Tasha Tudor, John Irving ja Dorothy Parker - täältä me tulemme.

Kengät kohti Cape Codia

Ostin viime kesän alennusmyynnistä vaaleanpunaiset purjehduskengät. Kutsuin niitä Cape Cod -kengiksi, sillä pastellinsävyinen mokka vaikutti aika aralta materiaalilta suomalaiseen mökkimaastoon.
Purjevenettä minulla ei ole, enkä ole koskaan edes haaveillut purjeveneen hankkimisesta. Amerikan-matka on sen sijaan ollut silloin tällöin ajatuksissani, sillä vietin aikoinaan vaihto-oppilasvuoden Chicagon lähettyvillä.
Kenkien hankkiminen kannatti, sillä koko perheemme on nyt lähdössä Bostoniin. Juhannusta vietämme jo Cape Codin hiekkarannoilla.
Olen ylipäätään huomannut, että unelmille kannattaa antaa nimi. Olen itse haaveillut sinisilmäisestä miehestä, vaaleatukkaisista lapsista, keltaisesta talosta ja tilavasta työlaukusta. Vaaleanpunaiset Cape Cod -kengät ovat viimeisin todiste siitä, että konkretia auttaa unelmien toteutumisessa.