Suklaamunia Suomesta

En tiedä lähtikö idea aikoinaan Tingelstiinan ja Tangelstiinan puutarhasta, Suomi-eksotiikasta vai lähestyvästä pääsiäisestä. Asuimme yhdeksänkymmentäluvun alussa Englannissa. Isä oli syntymäpäivieni alla työmatkalla Suomessa ja toi tuliaisina lavallisen Mignonmunia.

Neljä tai viisivuotissyntymäpäivilläni oli parikymmentä eri-ikäistä lasta kylässä ja asiaan kuului kunnon ohjelma. Äitini piilotti Mignonmunat pitkin puutarhaa ja kertoi laveasti kaukaisesta Suomesta, ihmeellisistä kanoista ja takapihalla odottavasta jahdista. Cadburyn toffeemuniin tottuneisiin brittilapsiin oikean näköiset suklaamunat menivät aivan täydestä. Itsekoristellut munat sai sitten ottaa partybagissa mukaan. Innokkaimmin vanhemmilleen kummista kanoista kertovia äiti joutui ovella hieman toppuuttelemaan.

Minusta on hauska ajatella, että Englannissa yhden lähiön lapset muistavat Suomesta vieläkin juuri suklaamunivat satukanat.